Aivojen tasapainomalli - kuntoutusta aikuisten lukemisvaikeuteen

Petri Vannisen väitöskirjassa käsitellään toisen asteen opiskelijoiden lukemisvaikeuden kuntoutusta. Aivojen tasapainomalliin perustuvan Liperin ammattioppilaitoksessa  1990-luvulla kehitetyn Kuntoutusjyviä-harjoitusmateriaalin avulla tehty interventio kahdessa oppilaitoksessa osoitti, että myös aikuisiällä annetulla tasapainomalliin perustuvalla kuntoutuksesta on apua lukemisvaikeuteen.

Vannisen väitöskirja löytyy osoitteesta:  http://urn.fi/URN:ISBN: 978-952-484-588-5

Kirjallisuuskatsaus eurooppalaisiin ammatillisen erityisopetuksen tutkimuksiin

Vocational Education and Training – Policy and Practice in the field of Special Needs Education (VET) projektissa, joka päättyy tänä vuonna ilmestyi viime vuonna kirjallisuuskatsaus erityistä tukea tarvitsevien ammattiin opiskelevia koskevasta tutkimuksesta. Katsauksessa on runsas 18 sivuinen lähdeluettelo, mutta myös koostettuna ammatillista koulutusta ja erityisopetusta koskeva tutkimus eri aihealueista. Katsauksen materiaalina oli erityisesti eurooppalainen tutkimus erilaisista tietokannoista haettuna - tieteellisyysvaatimuksena oli peer reviewed.

Kaikki synteesiin valitut tutkimukset analysoitiin tulosten, metodien, taustateorioiden ja tulosten sovellettavuuden osalta. Tärkeiksi tutkimuksen ja kehityksen kohteiksi nousivat ammatillisen erityisopetuksen suhde työmarkkinoihin. Yhteistyön ensimmäinen aste on oppilaitoksen ja oppilaiden vanhempien välinen yhteistyö. Euroopan ja Amerikan ero tulee näkyviin koulun jälkeisessä tilanteessa. Euroopassa keskitytään vielä kouluun kun Amerikassa keskeisenä on koulun jälkeinen tilanne: työ ja itsenäinen arkielämä.

Useissa tutkimuksissa on myös tultu tulokseen että sosiaaliset taidot ovat ratkaisevia sekä taloudellisesti että vaativuudeltaan sopivan työn löytymisessä. Opiskelijan omien vahvuuksien ja päämäärien löytäminen johtaa parempaan opiskelutulokseen ja johdattaa myös tarpeeksi varhain omalle ammattialalle ja johtaa siten yleensä paremmin palkattuihin työtehtäviin.

Opettajien lisäkoulutuksen tarve jatkuvasti uudistuviin apuvälineisiin on tullut myös esiin keskeisenä oppimisen menestystekijänä. Apuvälineiden tekniset asiantuntijat työskentelevät usein muualla kuin koulumaailmassa, joten heillä ei aina ole käsitystä, minkälaisista apuvälineistä olisi todellista hyötyä ammattiopinnoissa.

Suurimpia haasteita kirjallisuuskatsauksessa ovat mm. syrjäytymisen riski ja asenteiden aiheuttamat esteet. Tähän parhaana lääkkeenä ehdotetaan suomalaista työvaltaista oppimista. Toisena vaihtoehtona nähtiin amerikkalainen työn hakemiseen keskittyvä koulutusjakso.

Myös ammatillisten mahdollisuuksien aliarvionti voi olla erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kohtalona. Erityisesti autismin kirjoon kuuluvien sosiaalisesti ja kommunikoinniltaan kömpelöiden henkilöiden mahdollisuudet työhön arvioidaan oikeaa osaamisen tasoa heikommiksi.

Katsauksen lopputuloksena arvioitiin, että ammatillinen erityisopetuksen kouluilla on vähiten yhteyksiä työmarkkinoihin, heikoimmat resurssit tarjota opiskelijoiden tarvitsemaa opetusta työmarkkinoiden vaatiman tason saavuttamiseksi.

Katsaus löytyy osoittesta: http://www.european-agency.org/agency-projects/vocational-education-and-training/vet-files/VET-LiteratureReview.pdf

Syrjäytyneet peruskoulussa

Tanja Äärelän väitöskirjassa on haastateltu nuoria 17-21 -vuotiaita vankeja siitä, minkälaisena he kokivat opiskelunsa peruskoulussa. Vankilaa pidetään tässä erityisen syrjäytymisen osoituksena eli peruskoulun sosiaalistava ja integroiva tehtävä on nuorten vankien kohdalla epäonnistunut.

Nuorten vankien koulunkäynnin kuvaajaksi yläasteella tuli moninainen ei-toivottu käytös ja ala-asteen vielä koulusuoriutumista myönteisesti kuvaavat tekijät katosivat heidän kertomuksistaan. Oppiminen ei ollut tärkeää vaan koulusta tuli vain sosiaalinen ympäristö. Opettajien ja koulun väliintulot eivät onnistuneet, vaan lisäsivät nuorten irtaantumisen tunnetta koulusta ja yhteiskunnasta.

Äärelän väitöskirja löytyy verkosta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-586-1

Lasten ja nuorten syrjäytymisvaara

Anna-Liisa Lämsän väitöskirjassa vuodelta 2009 on käsitelty lasten ja nuorten syrjäytymistä siltä osin kuin se tulee näkyviin sosiaalihuollon asiakirjoissa. Tutkimusaineistona olivat 990 alle 25-vuotiaan sosiaalihuollon lastensuojelun tai toimeentulotuen asiakkaan asiakirjat vuosilta 1992–1997.

Lämsä esittää tutkimuksessaan polarisoituvan rakenteen, jossa toinen suunta johtaa syrjäytymiseen ja toinen elämänhallintaan. Ammatillinen koulutus ja usko koulutuksen voimaan auttaa elämänhallintaan ja kouluongelmat johtavat syrjäytymiseen. Keskeisenä ja yhdistävänä syrjäytymisriskitekijänä Lämsä pitää epävakaata työmarkkina-asemaa.

Ammatillisista erityisoppilaitoksista elämään

Kvantitatiivista tutkimusta ammatillisista erityisoppilaitoksista siirtymävaiheen teemalla ei ole paljoa olemassa, mutta Tarja Männyn väitöskirja vuosituhannen vaihteesta on sellainen.

Tutkimuksessa aineistona olivat silloisista ammatillisista erityisoppilaitoksista Kiipula, Alavus, Kuhankoski, Perttula ja Kaprakka (Liperin ammattioppilaitos) valmistuneiden opiskelijoiden vastaukset kyselyyn. Kyselyyn tuli 613 vastausta ja vastausprosentti oli 51. Henkilöstöä koskevaan kyselyyn vastauksia tuli 55 kappaletta.

Työnantajille suunnattu kysely lähetettiin valmistuneita opiskelijoita työllistäneille ja vastausprosentti oli 69. Työnantajien vastauksissa korostui se, että sosiaalisten taitojen ongelmat ovat vaikeammin ratkaistavissa työpaikalla kuin ammatillisten taitojen puute. Ammatillisistakin taidoista tärkeämpää on muutaman asian hyvä hallinta kuin useiden asioiden pintapuolinen osaaminen.

Mänty korostaa että kehitysvammaisten ammatillisen koulutuksen tulee tukea siirtymistä nuoruudesta aikuisuuteen siten, että jokainen voi itse tehdä realistisia omia valintoja tulevaisuutensa suhteen, itsenäisenä myös lähikasvattajansa vaikutuksesta.

Mänty totesi että ammatillisen erityisopetuksen tutkimusta vuoteen 1999 mennessä oli ollut vähän. Ja niin sitä näyttää olevan edelleenkin.

Työn merkitys työ- ja toimintakeskuksessa työskentelevälle

Erja Misukan 2009 valmistuneen väitöskirjan teoreettisena viitekehyksenä on ollut Erik Allardtin hyvinvointiteoreettisen tarkastelutavan osa-alueet. Tutkimustaan varten hän haastatteli kahtatoista työ- ja toimintakeskuksessa työskentelevää kehitysvammaista työntekijää.

Lopputuloksena Misukka toteaa, että työkeskusten maksamaa korvausta samoin kuin eläkkeen lisäksi saatavaa palkkatuloa tulisi kasvattaa, koska paras työn motivaatio tulee sen vaikutuksesta elintasoon. Toisaalta hän totesi Marxia lainaten: "Ihminen tekee työtä, työ tekee ihmisen".

Misukan väitöskirja löytyy myös verkosta: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-951-27-1311-0/urn_isbn_978-951-27-1311-0.pdf

Erityisluokka elämänkulussa

Yhdenvertaisuus etusijalle -hankkeessa julkaistiin selvitys erityisluokalla opiskelleiden työelämä- ja opintopolkuja. Selvitystyössä haastateltiin 27 nuorta aikuista.

Haastateltujen siirtyminen peruskoulun erityisluokalta ammatillisen koulutuksen yleisryhmään ei onnistunut vaan johti keskeytykseen - lukioon siirtyneistä sen läpäisi kaksi. Erityisen tuen tarjonta toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa siis myös rajasi ja vaikutti haastateltujen nuorten koulutusvalintoihin ja ammatinvalintaan.

Työllistymisestä ei tässä tutkimuksessa saatu vielä juurikaan konkreettisia tuloksia.

Selvitys löytyy osoitteesta: http://www.intermin.fi/julkaisu/012010?docID=24878 

Erityisopetuksen laadun arviointi

Erika Puron väitöskirjassa 2011 on arvioitu erityisopetuksen laatua, tosin peruskoulussa. Talous- ja johtamistieteiden laadun erilaiset käsitemallit ja koulutuksen laatumallien käsitteet on yhdistetty laajempaan koulutuspoliittiseen kehykseen. Väitöskirjan taustaosiossa on avattu erityisopetuksen, arvioinnin ja laadun käsitteitä.

Puro jää kaipaamaan erityisopetuksen laadulle yhteisiä kriteereitä. Arviointimenetelmät tuntuvat johtavan samaan lopputulokseen eli erityisopetuksen laatu on hyvä, mutta kun tulos on sama kaikilla rymillä, niin kriteerit eivät taida olla vieläkään sellaiset kuin niiden pitäisi olla laatuerojen löytämiseksi.

Puron väitöskirja löytyy osoitteesta. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-4384-4

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet

Vuosina 2003-2006  oli hanke "Laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin liittyvän syrjäytymisen ehkäisy". Henkkeen yhtenä tuloksena on vuonna 2010 ilmestynyt kirja, jossa on useita tutkimusartikkeleita niin tukitoimista kuin selviytymistavoista laaja-alaisten oppimisvaikeuksien kanssa.

Vaikka melkoisella osalla erityisesti yleisopetuksen ryhmissä ammatillisen erityisopetuksen piirissä olevista on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, niin tutkimustieto on hajallaan eri tutkimusartikkeleissa. Kirjassa on koottuna systemaattisemmin myös kirjallisuuskatsaus laaja-alaisia oppimisvaikeuksia koskevasta tutkimuksesta.

Kirjan tiedot: Närhi, Vesa; Seppälä, Heikki; Kuikka, Pekka (toim.) Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Kustantaja: Niilo Mäki Instituutti ISBN: 978-951-39-3849-9

Kuntoutuksen tutkimus - Hyvän kuntoutuskäytännön perusta

Kelan tutkimusosaston julkaisussa:  Hyvän kuntoutuskäytännön perusta:
Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (2011)  kuvataan kolmen diagnoosiryhmän kautta Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen tilaa, kehittämistarpeita ja annetaan suositukset kuntoutuskäytännöstä. Kyseessä olevat kolme diagnoosia ovat: aivoverenkiertohäiriö (AVH), multippeliskleroosi (MS) ja Cerebral
Palsy (CP)

Kuntoutuksessa tarvittava moniammatillinen yhteistyö ja oikea-aikaisuus korostuvat suosituksissa. Kuntoutuksen tukemiseen kuuluu myös verkostoyhteistyön toiminnan tukeminen samoin kuin kuntouttajien jatko- ja lisäkoulutuksen mahdollistaminen.

Julkaisu löytyy osoitteesta: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/24581

AAPEP käytössä

Anu Raudasojan väitöskirjassa  perusjoukkona on 49 autismin kirjon opiskelijaa, joista oli tehty vuosina 1997-2004 AAPEP-arvioinnit.

Tutkimustulokset osoittavat, että opiskelijoiden työtaitojen ja työkäyttäytymistaitojen kehittyminen jatkuu monilla osa-alueilla myös koulutuksen päättymisen jälkeen, vaikka asteikkojen välillä esiintyikin eroja.

Raudasoja toteaa myös lopuksi yhden tärkeän puutteen koulutuksessa: lisä- ja täydennyskoulutustarjonta vammaisille opiskelijoille taitaa olla vieläkin aika vähäistä.

Raudasojan työ löytyy osoitteesta: http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kay/sovel/vk/raudasoja/

Musiikin merkitys kuntoutuksessa - väitös aivoinfarktien kuntoutuksen puolelta

Anita Forsblomin artikkeliväitöskirjassa musiikin kuuntelun merkitystä on tutkittu erityisesti aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa.

Päivittäinen musiikin kuuntelu paransi kielellisen muistin ja tarkkaavaisuuden suuntaamisen toipumista ja ehkäisi masentuneisuutta ja sekavuutta aivoinfarktin jälkeisinä kuukausina. Verrattaessa musiikin kuuntelijoiden kokemuksia äänikirjojen kuuntelijoiden kokemuksiin, huomattiin erityisesti musiikin rentouttava, virkistävä ja mielialaa muuttava vaikutus.

Jotkut tutkimukseen osallistuneista aivoinfarktipotilaista pitivät musiikkiterapiaa tärkeimpänä kuntouttavana tekijänä.

Forblomin väitöskirja löytyy osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-4935-8

Erityisopetus lisää opettajan terveysriskejä

Opetustyön terveysriskeistä ei juuri ole tutkimuksia, vaikka opettajan työn suuri henkinen kuormitus otetaan selviönä. Jenni Ervastin väitöskirjassa on joitakin tuloksia. Aineistona käytettiin oppilas- ja opettajakyselyjä vuosilta 2003–2006 ja vastemuuttujana käytettiin työnantajien rekisteritietoja opettajien sairauspoissaoloista.

Diagnoositietoihin perustuva analyysi osoitti, että koulunkäyntiin tyytymättömien oppilaiden opettajilla oli kohonnut riski mielenterveysperusteiseen sairauspoissaoloon. Miespuolisilla erityisopettajilla oli enemmän sekä lyhyitä että pitkiä poissaoloja kuin miesopettajilla yleisopetuksessa.


Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opettajien hyvinvointiin tulee kiinnittää huomiota erityisesti kouluissa, joissa on paljon erityisoppilaita, oppilaiden ongelmakäyttäytymistä ja koulutyytymättömyyttä.

Ervastin työterveyslaitoksen julkaisema väitöskirja löytyy osoitteesta:
 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-176-5

Dysleksian vaikutus identiteettiin

Soili Paananen haastatteli väitöskirjassaan 15 aikuista elämäkertahaastattelutekniikalla. Elämäkertomuksissaan haastateltavat nitoivat dysleksian osaksi identiteettikäsitystään ja Paananen löysi viisi laadullisesti erilaista dysleksian oppimisprosessityyppiä. Dysleksiaemansipaatiossa prosessin viimeisenä vaiheena on dysleksian rakentuminen osaksi omaa kerrottua identiteettiä.

Paanasen tutkimuksen mukaan aikuiset dyslektiset henkilöt ovat jo kokeneet niin monta kertaa koulussa tyhmyyden ja epäonnistumisen tunteita, että tavalliseen insitituutioiden järjestämään koulutukseen ei juuri ole halua hakea. Lukutaitokoulutuksen tulisikin kunnioittaa näitä kolhiintuneita identiteettejä. Aikuisella opiskelijalla tulisi olla mahdollisimman paljon oma vastuu ja kontrolli koulutuksessa ja nivoa se heidän omaan elämänympäristöönsä.

Paanasen väitöskirja löytyy osoitteesta: http://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-20111131033


Kirjassa Tutkimustarinoita Ounaksen varrelta on Soili Paanasen artikkeli väitöskirjansa tutkimusmenetelmästä otsikolla Biografinen oppiminen ja dysleksian tiedostaminen (s.30). Paananen esittelee biografisen oppimisen yhtenä koulutusinstituutioiden ulkopuolelle jäävänä oppimisen tapana. Biografiseen oppimiseen kuuluvat myös tunteet. Ne ovat osa merkitysten konstruontiprosessia ja orientoitumista.

Tuetun työllistämisen alkuvaiheita

Raija Pirttimaan artikkeliväitöskirjassa vuodelta 2003 kerrotaan että vammaispalveluihin liittyvä tuettu työllistyminen alkoi vuonna 1995. Tiivistä ja jatkuvaa tukea tarvitseville  ei juuri pitempiaikaisia työpaikkoja ollut syntynyt vielä 2000-luvun alussakaan. Vuonna 2001 niitä löytyi 62.

Tuetun työllistämisen etenemisen yhtenä esteenä voi olla työ- ja toimintakeskusten kehittämiseen suunnatut voimavarat ja toisaalta näiden keskusten henkilöstön asenteet, joissa epäillään kehitysvammaisten työntekijöiden joutuvan pilkan kohteeksi tavallisten työpaikkojen tuetussa työssä.

Pirttimaan väitöskirja löytyy osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-1479-2

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja kuntoutus

Opi oppimaan

Kuntoutussäätiön suuri Opi oppimaan -hanke (2006-2010) tuotti monenlaisia oppimisvalmennukseen liittyviä aineistoja. Hankkeen ajatuksena oli että juuri tunnistamattomat oppimisvaikeudet aikuisilla voi aiheuttaa itsetuntoonglemia, masennusta, alkoholin väärinkäyttöä ja jopa rikollisuutta. Hankkeessa päästiin myös oppimisvaikeuksien kuntoutusoppaisiin.

Opi oppimaan -hankkeen tuottamaa opaskirjallisuutta ja raportteja on ainakin vielä saatavissa verkosta:

Ryhmästä voimaa aikuisen oppmisvaikeuksiin
Oppimisvaikeuksien huomioiminen asiakkaan ohjauksessa
Oppimisvalmennus kuntoutusmuotona
Hankkeen sivuilla on myös lista oppimisvaikeuksiin liittyvästä kirjallisuudesta.

Kuntoutusta tietokoneohjelmalla

Minna Törmäsen väitöskirja-artikkelissa kerrotaan Ruotsissa ja Suomessa toteutetusta oppimisvaikeuksien kuntoutuksesta audilex-ohjelmalla, jossa yhdistetään auditiivista ja visuaalista aistitietoa. Erilaisten oppimisvaikeuksien päällekäisyys tuli myös esiin interventiossa sillä myös tarkkaavaisuuden häiriöistä ja kielen kehityksen häiriöistä kärsivät oppilaat hyötyivät lukikuntoutuksesta. Positiivisiin tuloksiin ei vaikuttaneet sen paremmin sukupuoli, ikä eikä kieliympäristö. Hyvän tuloksen syynä arvellaan olevan kahden aistitiedon yhdistämisen kautta saatava uusi tieto.

Väitös löytyy osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5771-7

Lukemisen vaikeuden kuntoutus ensiluokkalaisilla : Kolme pedagogista interventiota

Lotta Uusitalo-Malmivaaran tutkimukseen (2009) osallistui  80 ensiluokkalaista yhdeksän eri espoolaiskoulun 19 luokalta. Tutkimuksessa päädyttiin siihen että erityisopetuksellisesta interventiosta oli hyötyä, vaikka parhaiten lukumenestystä mittasikin ennen koulua mitatuista muuttujista ei-verbaali älykkyys.

Väitöskirjassa on myös lukemaan opetuksen historiaa ja menetelmiä sekä lukemisen vaikeuksien syitä ja vaihtelua kansainvälisesti vertaillen.

Väitös löytyy osoitteesta: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200905201525

Työelämän monimuotoisuutta ja esteettömyyttä

Elina Ekholmin neljän vuoden takaisessa väitöksessä haastateltiin työelämässä asiantuntija-ammateissa työskenteleviä näkövammaisia. Koulutustason nousun myötä näkövammaisten ammattikirjo on laajentunut, mutta korkeastikin koulutetut tarvitsevat työllistymisen palveluja.

Ekholmin tutkimuksessa nousi työelämän monimuotoisuuden takaamisen ehdoksi esteettömyys monilla eri tavoilla. Yksi näistä on asenteellinen esteettömyys. Työnhakutilanteissa tulisi päästä siihen, että vähemmistöryhmään kuuluvan sopivuutta työhön arvioitaisiin hänen ammatillisen osaamisensa eikä vammansa tai muun epäoleellisen ominaisuutensa takia. Ekholm painottaa asenteiden muuttumisen tarvetta, mutta toisaalta asenteiden muutokseen viittaavia tekijöitä hän löytääkin erityisesti työelämän monimuotoisuus-käsitteen avulla.Väitöskirja löytyy osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-92-6422-3

Erityisopetuksen perusteisiin liittyviä linkkejä

Ammattipolun linkkilistaus

Ammattipolku.fi -hankkeessa on tehty linkkilista joka on jaoteltu ammatillisessa opetuksessa käytetyn erityisopetuksen perusteiden listan mukaisesti. Helposti löytyvää perustietoa silloin kuin erityisopetuksen peruste on entuudestaan tuntematon: http://www.ammattipolku.fi/images/stories/Erityisopetuksen%20perusteet_Linkitvinkit.pdf

Ammatillisen opettajan käsikirja

Hämeen ammattikorkeakoulussa julkaistussa Ammatillisen opettajan käsikirjassa on s. 51 alkaen Kaija Miettisen, Leena Pihan ja Päivi Pynnösen artikkeri ammatillisesta erityisopetuksesta otsikolla "Erilaisille oppijoille erilaista opetusta"

Artikkelin 27 sivuun on mahdutettu säädökset ja määräykset mutta myös ohjeet, miten erilaisten erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kanssa kannattaa menetellä opetus- ja ohjaustilanteissa.

Ammatillisen opettajan käsikirja on myös osoitteessa: http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/40325/HAMK_AmmatillisenOpettajanKasikirja.pdf?sequence=1

Työharjoittelu - portti työelämään

Suomen CP-liitossa on käynnissä hanke, jossa halutaan parantaa CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia työharjoitteluun ja työssäoppimiseen toisen asteen ammatillisissa opinnoissa. Tämän vuoden aikana on tehty alkukartoitus ja raportti työssäoppimisesta. Raportissa on haastatteluilla ja kyselyillä saavutettu yli 160 henkilön kokemuksia työssäoppimsesta ja loppuun on koottu toimenpide-ehdotuksia.

Raportti
Tiivistelmä raportista ja liitteet

Koulutuspudokkaat sosiaalityön asiakkaina

Vuonna 2011 Helsingissä 18–24-vuotiaan toimeentulotuen asiakkaan perusosaa alennettiin kaikkiaan 50 tapauksessa koulutuksesta kieltäytymisen tai sen keskeyttämisen takia. Perusosan alennuksia on siis tehty harkiten ja tavoitteena on ollut saada nuori huomaamaan muutoksen tarve elämäntilanteeseensa. Vaarana on tietysti syrjäytymisprosessin kiihtyminen. Syrjäytymisen moninaisuus ei kuitenkaan tule esille tilastoissa.

Sosiaalityöntekijöiden haastatteluihin perustuvassa raportissa tulee hyvin esiin tämänhetkinen vaatimuskierre ja sen monet aseet, jotka kohdistuvat nimenomaan nuoriin koulutuspudokkaisiin, joista melkoinen osa voisi onnistua ammatillisessa erityisopetuksessa.

Raportti löytyy osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-632-8

Vuorovaikutus voi myös olla oppilasta lamauttavaa

Erja Kautto-Knape tarkastelee väitöskirjassaan vuorovaikutuksen merkitystä koulusuoriutumisessa. Teorian lähtökohtana on että erityisesti oppimiseen liittyvässä vuorovaikutuksessa oppilaan kokemat negatiiviset tunteen vaikuttavat heikentävästi oppimiseen. Lamauttavia vuorovaikutustilateita ovat esim. häpäisy, pelottelu,  alistaminen, eristäminen, kiristäminen tai jättäminen ilman apua ja tukea. Erityisen tuen tarve myöhemmissä opinnoissa voi olla siis myös itse koulun aiheuttamaa.

Vaikka Kautto-Knapen tutkimusaineistossa ei ollut erityisoppilaita, niin tuloksissa hän toteaa oman aineistonsa pohjalta, että oppilaan viestinnälliset taidot vaikuttavat hänen kognitiivisten taitojen arviointiin monella eri tasolla. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan kyky kuunnella ja tulla ymmärretyksi on vielä vaikeampaa, joka osaltaan vaikuttaa opettajan käsityksiin oppilaan kyvyistä oppia ja johtaa helposti opetuksen tason negatiiviseen kierteeseen.

Kautto-Knapen väitöskirja löytyy osoitteesta: http://dissertations.jyu.fi/studeduc/9789513947798.pdf

Luokanopettajan kehittyminen inkluusiossa ja yhteisopetuksessa

Anna Rytivaaran tämänvuotisessa  artikkeleihin pohjautuvassa väitöskirjassa  Towards inclusion : teacher learning in co-teaching  tarkastellaan luokanopettajan ammatillista kehittymistä yhteisopetuksessa, jossa toisena opettavana osapuolena on erityisopettaja. Väitöskirja perustuu etnografisin menetelmin tehtyihin kenttätöihin ja haastatteluihin. Rytivaara päätyi tutkimuksessaan siihen että luokanopettaja voi opettaa inklusiivista luokkaa tietyissä olosuhteissa. Iklusiivisuudessa päästiin erityisoppilas-statuksesta oppimistyylien mukaiseen jakautumiseen luokan sisällä.  Rytivaaran väitöskirjan  artikkelit ovat ilmestyneet englanniksi kausijulkaisuissa vuosina 2011 ja 2012. Väitöskirja löytyy osoitteesta  http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-4927-3

Maahanmuuttajat ja erityisopetus

Annele Laaksosen väitöskirja vuodelta 2007 keskittyy opetuksen syvempää yksilöllisyyttä vaativaan ryhmään, maahanmuuttajaopiskelijoihin erityiskoulussa. Tutkimuksessa on käytetty sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Väitökirjassa on vaikuttava 20 sivuinen lähdeluettelo alan kirjallisuudesta

Maahanmuuttajaoppilaiden yliedustukseen erityisopetuksessa ei kuitenkaan löydy yksiselitteisiä vastauksia. Laaksonen päätyy ehdottamaan monikulttuuriseen yleisopetuksen luokkaan opettajalle enemmän tukea opetukseen ja oppimisympäristön parantamiseen opiskeluun kannustavammaksi.
Väitöskirja Maahanmuuttajaoppilaat erityiskouluissa löytyy osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-3435-5 

Hankkeita ja koulutuksia

Ohjausta työhön ja elämään

Hankkeessa kehitetään ohjaustoimintaa kouluttamalla rehtoreita, opettajia ja opinto-ohjaajia holistisen ohjausmallin mukaisiin tukipalveluihin. Koulutuksista melkoinen osa hankkeen puitteissa on jo annetttu, mutta vielä näyttäisi ehtivän osaan Helsingin koulutuksista ja Joensuussa ei ole vielä edes aloitettu.

Hankkeessa toimii koordinaattori Aducaten lisäksi HAAGA-HELIA ja Palmenia. Hankkeen sivut: OTE-hanke

Hyvä homma

HAAGA-HELIA, Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus ja Keskuspuiston ammattiopisto järjestävät Hyvä homma -hankkeessa koulutuksia kohderyhmänä ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstö. Koulutuksilla on tavoitteena saada otetta muuttuviin opetussuunnitelmiin, oppimisympäristöihin ja toimintatapoihin. Seuraavat 5 op:n koulutukset ovat luovuudesta ja ilosta oppimisessa ja työpaikoista ja työvaltaisuudesta oppimisympäristönä. Tarkemmin koulutuksista sivuilla http://www.hyvahomma.com/

Osaava Verme

Uusien opettajien ammatillisen kehittymisen tueksi tehty opettajankoulutusta antavien yliopistojen ja ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen verkosto kouluttaa vertaismentoreita ja opastaa uusiin mentorointitapoihin, joissa opettajat oppivat yhdessä ryhmänä. Hankkeesta ja koulutuksista tarkemmin sivuilla: http://ktl.jyu.fi/ktl/osaavaverme

Osaava 3 - Osaavaksi erityisopetuksen verkostoksi

Luovin koordinoimassa hankkeessa kohteena on erityisoppilaitosten yhteistyöverkoston opetushenkilöstö, myös yli 55-vuotiaat, vähän koulutuksiin osallistuneet ja määräaikaiset työntekijät.

Mentoriosaamisen lisäksi pyritään lisäämään työhyvinvointia, työssä jaksamista ja sitoutumista työorganisaatioon, kehittää työyhteisötaitoja ja lisätä luottamusta toisiin työntekijöihin.

Lisää hankkeesta sivulla: http://www.luovi.fi/Yleista/Projektit/Osaava_3___osaavaksi_erityisopetuksen_verkostoksi

Kohti inkluusiota

Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (TAOKK) järjestää yhteistyössä Ammattiopisto Luovin kanssa koulutushankkeen Kohti inkluusiota. Hankkeessa on järjestetty syksyllä 2012 kaksi koulutusta ja nyt vuonna 2013 on vielä 4 seminaaripäivää. Hankkeesta enemmän Tampereen ammattikorkeakoulun sivulla

Erilaisilla raiteilla

Juha Mäki-Ketelä: Kiskot vievät elämään

 Ammatillisessa ja koulutuksellisessa marginaalissa elävien nuorten erilaisia elämänraiteita pureutuu laadullisin menetelmin ammatillisen erityisopetuksenkin uhkakuvana olevien nuorten elämään, joilla ei ole sen paremmin ammattia, koulutuspaikkaa tai työtä. Mikä johtaa marginalisaatioon, vieraantumiseen ja syrjäytymiseen ja mikä puolestaan auttaa integroitumaan? Mäki-Ketelä päätyy kolmeen raiteeseen: etsiminen, sinnitteleminen ja luisuminen. Tutkimuksessa korostuu puolueettomuus, oikeudenmukaisuus, hyväksyntä ja ymmärrys. Väitös on ilmestynyt vuonna 2012 ja löytyy myös verkosta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-93-1388-4

Väitöksiä nuoruuden nivelvaiheista

Ilpo Kuronen: Peruskoulusta elämänkouluun

Kurosen laadullisen tutkimuksen kohdejoukkona oli 22 ammatillisesta koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olleita nuoria aikuisia, jotka opiskelivat vaihtoehtoisissa koulutusmuodoissa. Tutkimusaineistona on heidän kertomansa koulutuselämäkerrat. 

Koulutuksellisen syrjäytymisprosessin kääntymistä myönteiseen kehityskulkuun on tutkittu vähän. Kurosen väitöskirjasta tällaista tietoa löytyy.

Kurosen väitöskirja on myös verkossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3890-1

Aino Äikäs: Toiselta asteelta eteenpäin

Äikäs on tehnyt väitöstutkimuksensa vaikeavammaisten nuorten aikuisten koulutuksesta ja työllistymisestä. Tutkimuksen kohteena olleet nuoret olivat suorittaneet Valmentava II koulutuksen (Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus).

Tutkimusta varten on haastateltu neljää nuorta ja kahdeksaatoista vanhempaa ja nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista. Tutkimuksen tulokset esitellään kertomuksina.

Väitöskirja on myös verkossa: URN:ISBN:978-952-61-0776-9

Helena Ahponen: Vaikeavammaisen nuoren aikuistuminen

Ahposen tutkimusaineistona on yhdeksän vaikeavammaisen nuoren useista haastatteluista kahdeksan vuoden ajalta. Aineistoa on täydennetty viiden asiantuntijan haastattelun avulla. Asiantuntijoista kaksi on vaikeavammaisia. Haastateltujen nuorten mielestä erityiskoulut sen paremmin kuin integroitu opetuskaan ei tarjonnut tarpeeksi tukea eikä suojaa kiusaamiselta. Epävakaa ja salpautunut työura on tässä tutkimuksessa ollut vielä se vammaisen nuoren kohtalo. Yksi syy on ehkä ollut ammatinvalinnan ohjauksessa ja todellisten mallien puute vaikeavammaisen työnteosta eri ammattialoilla.

Ahposen tutkimus löytyy myös verkosta: Vaikeavammaisen nuoren aikuistuminen

Sosiaalisen elämän kehykset - Kuhankoskelaisia tuetussa aikuisopetuksessa

Minna Saarisen väitöskirja tuo aivan erilaisen kuvan erityisopiskelijan selviytymistrategioihin, kun tapahtuukin siirtyminen erityisoppilaitoksesta korkeakouluopintoihin Kampus-opiskelijana ja jää ryhmänsä ulkopuoliseksi opiskelijaksi. Nykyiseen Bovalliukseen liitetysta Kuhankosken oppilaitoksesta siirtyi neljä kehitysvammaiseksi diagnosoitua nuorta tuettuun aikuisopetukseen. Tutkimuksen aineisto on kerätty alun perin vuosina 1995-1996, mutta kiinnostavan ajallisen dimension tutkimukseen tuo 2011 tehdyt lisähaastattelut ja itse opinnäyte on julkaistu siis nyt vuonna 2012.

Etnometodologiset näkökulmat ja käsite vammaiskulttuuri tuovat uusia näkemyksiä  suhteessa erityistä tukea vaativan opiskelijaan.

Saarisen väitöskirja löytyy myös verkosta: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/37329

Opiskelijalle hyvä tulevaisuus

Opiskelijalle hyvä tulevaisuus -projekti (2008 - 2011) oli HAMK:in Ammatillisen Opettajakorkeakoulun hallinnoima hanke. Hankkeessa painopisteinä olivat pedagoginen esteettömyys ja ammatillisen erityisopetuksen verkostoitumisen tukeminen. Hankkeeseen liittyvänä ammatillisen erityisopettajankoulutuksessa tehtiin kehittämistöitä. Kaikista hankkeista ja tekijöistä löytyy lista julkaisusta: Opiskelijalle hyvä elämä - sopivasti eri tavalla

Julkaisussa on myös artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

• Voimavarakeskeiskeisen psykologian sovellukset opetukseen ja ohjaukseen 
• Erilaisia lyhytterapian menetelmien kokeiluja mm. reteaming ja tulevaisuuden muistelu osana konsultaatiota

Ammatillisen erityisopettajan työ muutoksessa

Ammattikouluista avoimiin oppimisympäristöihin on Maija Hirvosen väitöskirjatyön otsikko.
Hirvosen väitöskirjasta löytyy niin ammatillisen erityisopetuksen vaiheet kuin vuoteen 2006 mennessä tehty tutkimus ammatillisen erityisopettajan työstä.

Hirvonen haastatteli tutkimuksessaan viittätoista erityisopettajaa. Haastatelluista 14 oli ollut erityisopettajana vähintään kymmenen vuotta. Haastatteluissa tulee esiin ammatillisen erityisopettajan kolmoisrooli, jonka kaikki osat: ammatin osaaminen, opettajana toimiminen ja erityisopettajana toimiminen vaativat oman täydennyskoulutuksen ja omat kehittämisresurssit. Erityisopettajuus on se joka jää helposti listan viimeiseksi rooliksi.

Väitöskirjassa on vaikuttava 25 sivuinen lähdeluettelo, joka auttaa varmasti löytämään aiheesta kaiken oleellisen ennen vuotta 2006 ilmestyneen tutkimuksen.

Ammatilliset erityisopettajat oman työnsä asiantuntijoina

Leena Kaikkosen toimittamassa tutkimustyössä ammatillisen erityisopettajan työstä on Jyväskylän ammattikorkeakoulussa toimivan Ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisu. Tutkimuksen perusajatuksena oli selvittää, että missä työskentelevät ne ammatilliset erityisopettajat, joilla ei ole enää omaa erityisopiskelijoiden ryhmää ammatillisessa oppilaitoksessa.

Kirja muodostuu kolmesta osasta: Tutkimuksen toteutus, tulokset ja pohdinta. Jokaisessa osassa on useita erillisiä artikkeleita, joissa kirjoittajien kokoonpano vaihtelee. Tukimus perustuu kyselyyn, johon vastasi 56% Hämeenlinnan ja Jyväskylän ammatillisista oppettajakorkeakoulusta vuosina 1985 - 2007  valmistuneista opiskelijoista, joten se tuloksia voi pitää melko kattavina. Vastaajista hieman yli puolet työskenteli tavallisessa ammatillisessa oppilaitoksessa ja kolmannes erityisoppilaitoksessa.

Erityisopettajuuden tulevaisuuden kannalta mielenkiitoista on tieto siitä, mistä aiheista opettajat haluavat erityisen paljon lisäkoulutusta:

• opetusmenetelmät
• erityistuen tarpeen tunnistaminen
• tukitoimet
• opiskelijoiden ohjaus
• ammattiosaamisen näytöt
• työelämäyhteistyö

Teos löytyy myös verkosta :
Ammatilliset erityisopettajat oman työnsä asiantuntijoina